MONIKKO – monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittäminen -hanke
Tavoitteena kotoutumisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy
Lue hankkeen esittely tästä!
MONIKKO – monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittäminen – hanke toteutettiin 1.1.2010–30.6.2012 välisenä aikana. Hankkeen hallinnoijana toimi Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Hankkeen rahoittajia olivat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Joensuun kaupunki ja Kontiolahden kunta. Joensuu ja Kontiolahti toimivat myös hankkeen pilottialueina.
Monikko-hanketta valmisteltiin yhteistyössä pilottialueiden kanssa. Yhteistyön avulla etsittiin konkreettisia kehittämistarpeita, joihin hankkeella voitaisiin vastata. Valmistelutyön tuloksena havaittiin muun muassa koulutoimessa tarvetta parantaa opetushenkilöstön valmiuksia tukea maahanmuuttajalapsia sekä kehittää koulun ja kodin välistä yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla. Päivähoidon puolella lapsiryhmien kansainvälistymisen havaittiin asettavan henkilöstölle haasteita muun muassa kielen ja kulttuurin suhteen. Tarvetta nähtiin myös kielellisen ja psyykkisen kehityksen tukemiseen sekä traumaattisten kokemusten kohtaamiseen kouluttamisessa. Lisäksi koettiin tarvetta kehittää moniammatillista yhteistyötä maahanmuuttajien vastaanottotyössä.
Monikko-hankkeen perimmäisenä tavoitteena oli edistää maahanmuuttajien ja maahanmuuttajaperheiden kotoutumista sekä ehkäistä yhteiskunnallista syrjäytymistä.
Tavoitteeseen pyrittiin luomalla uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä sekä parantamalla kuntatason viranomaispalveluita tuottavien yksiköiden henkilöstön toimintavalmiuksia kohdata ja tehdä yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja perheiden kanssa.
Hankkeen läpileikkaavana tavoitteena oli monikulttuurisen ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisääminen sekä rasisminvastaisen työn edistäminen. Monikko-hanke teki yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kuten Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys Jomonin, Monikulttuurisen neuvontapisteen ja rasisminvastaisen työryhmän kanssa. Kolmannen sektorin rooli on keskeinen monikulttuurisen ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisäämisessä sekä yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Monikko -hanke järjesti pilottialueilla Joensuussa ja Kontiolahdella maksutonta koulutusta ja valmennusta, jonka tavoitteena oli kehittää alueen henkilöstön osaamista työskennellä kulttuurisesti monimuotoistuvassa ympäristössä. Hankkeessa toteutettiin myös työyhteisön kehittämistoimintaa moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi maahanmuuttajatyössä. Suomen kieltä maahanmuuttajille opettaville opettajille kehitettiin sosiaalista mediaa hyödyntävä ja opetusmenetelmien toiminnallisuutta painottava täydennyskoulutusohjelma. Tähän osioon sisältyi myös ajatus siitä, että jokainen maahanmuuttajalasta opettava opettaja on samalla hänen suomenkielenopettajansa.
Hankkeen keskiössä olivat opetus- ja kasvatustyön kehittäminen sekä kodin ja päivähoidon välisen yhteistyön edistäminen kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Edelleen erityistä huomiota hankkeen aikana kiinnitettiin kuntatason viranomaispalveluita tuottavien yksiköiden ja maahanmuuttajaperheiden väliseen yhteistyöhön sekä monikulttuurisuuskoulutukseen.
Monikko-hanke teki yhteistyötä hankkeessa mukana olevien kuntien edustajien lisäksi Rikosuhripäivystyksen Ulrik-projektin, Pohjois-Karjalan järjestöjen monikulttuurisuusverkosto MOVE:n, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMonin, SPR:n sekä Monikulttuurisen hoitotyön työryhmän kanssa. Yhteistyö oli tiivistä myös ESR -hankkeiden Maahanmuuton mahdollisuudet ja käytännöt (Pohjois-Karjalan ELY) sekä Monikulttuurinen Lieksa (Pohjois-Karjalan Amk) kanssa. Tärkeä yhteistyökumppani oli myös Maahanmuuttajien neuvontapisteen Moi-monikulttuurisuushanke.
Monikko oli mukana myös Maahanmuuton mahdollisuudet ja käytännöt hankkeen organisoimassa Maahanmuuttajan mahdollisuudet -tapahtumassa. Monikulttuurinen Lieksa -hankkeen toimijat osallistuivat Monikon järjestämiin koulutuksiin ja suunnittelupalavereihin.
Hankkeen tuloksien jatkuvuus syntyy koulutuksissa omaksuttujen taitojen, kehitettyjen palvelumuotojen ja toimintatapojen siirtyessä normaaleiksi työkäytännöiksi. Viemällä projektissa kehitettyjä malleja ja toimintoja työyhteisöjen käytännön toimintaan parannetaan myös maahanmuuttaja-asiakkaiden kotoutumista ja edistetään heidän tasavertaista osallistumistaan yhteiskunnan toimintaan. Tähän käytäntöön viemiseen kiinnitettiin erityistä huomiota koko hankkeen ajan kaikissa koulutuksissa ja toimintojen mallintamisessa.
